Sumeaa logiikkaa
FTK Pikaraportti | |
Ajankohta | 26.4.2015 |
Mukana | Ron ja El Capitan Tuukka |
Missä | Läntinen merialue |
Kalantulo | Yksi vitonen, vajaa nelonen ja jokunen 1-2 kg buikko |
Ottipelit | Jerkki ja kumi |
Bullet Time | Ei ollut |
Kelit | Sankka sumu, kevyt länsituuli, +7C, vesi +6-8C |
Yleisarvostelu | 8 |
Sumeaa logiikkaa
Sovimme Tuukan kanssa sunnuntai-illan treffit merellisiin maisemiin, edellisestä yhteisestä kalastussessiosta oli jo ehtinyt vierähtää puolisen vuotta. Koko päivän kestänyt sade onneksi päättyi ennen lähtöämme, mutta ilmassa oli vettä saman verran kuin sateella tai enemmänkin, sillä sumu oli todella sakea rantaan päästyämme. Onneksi on plotteri olemassa ja varalta löytyy puhelimestakin navigointisoftat, joten matkaan päästiin, tällä kertaa Tuukan veneellä. Tosin vastaantulevat veneet olivatkin sitten vain kuulohavaintojen varassa, tutkaa ei vielä iPhoneen saa…
Suunnitelmana oli hieroa muutamaa lähilahtea, koska aikaa ei ollut käytettävissä kuin kolmisen tuntia. Ensimmäinen kohde oli syksyisin kivasti kalaa antanut suurehko lahtialue koodinimeltään 69, jossa kudulle valmistautuvaa tai kutenutta kalaa epäilimme näin keväisin löytyvän. Kumia siimanpäähän ja eikun pommitus päälle heti sisääntuloreunasta alkaen. Heittelimme tovin ilman havaintoja kaloista, kunnes puolessavälissä reunaa paskis-McRubberia käytiin tökkimässä ja parikiloinen seurasikin sitä veneen vierelle. Ei ollut kala oikein napsullaan.
Rasioita ropisteltiin ja vedessä kävi kumien lisäksi jerkkiä, spinneriä ja vaappua, mutta kalat odotuttivat itseään. Pistin siimaani sumukelissä joskus aiemmin toimineen Busterin värissä C111 ja muutaman heiton jälkeen siiman päässä tuntui muikea vastus. Kala tuntui todella raskaalta ja totesinkin Tuukalle, että nyt on parempi kiinni! Pumppailin kalaa lähemmäksi ja mielessä jo käväisi, että nyt vois jopa enkat paukkua, niin raskaalta ja isolta vastukselta tuntuu. Pettymys oli melkoinen, kun sain kalan pintaan lähellä venettä. Prkl, parikiloinen keskeltä kylkeä kiinni! Höh ja pöh, huijausta! No, kovia kärsinyt kala irti (taisi olla kutenut, kun kylki ja vatsa oli täynnä naarmuja ja pieniä haavoja) ja uutta yritystä.
Muutama heitto kaislanreunaan ja sitten pidempi kiskaisu keskelle lahtea: naks ja pam, kala kiinni. Taas oli painoa vähän enemmän siiman päässä ja nyt kala olikin nätisti suusta kiinni. Lyhyt, mutta vanttera otus hivutti viisarin vähän yli viiden kilon. Jeppisjepulis, eka viiden kilon ylitys tänä keväänä. Tämän jälkeen tahkottiin lahden keskiosia tarmokkaasti, mutta tuloksetta ja palattiin heittämään kaislanreunaa, josta sitten jokusia tärppiä ja paria buikkoa rikkaampana teimme siirtymään lähemmäs lähtörannan mestoja.
Pari paikkaa ehdimme vielä ennen lähtöä koluamaan, mulle vajaa nelonen McKumilla ja Tuukalle Snackilla yksi. Jokunen kutumulinakin bongattiin, mutta todella hiljaista oli sen suhteen. Vedenlämmöt huiteli +6-8C välillä, joten varmaan kutu kyllä kohta käynnistyy. Sumu oli sakeaa koko illan ajan eikä nihkeänkosteankylmä verho väistynyt kertaakaan. Silti mukava kolmituntinen pistäytyminen!
Teksti ja kuvat: Ron