Sipoo 05/2013

Torstai

Yhdeksän aikaan oli sovittu treffit J:n luo. Nitro meni ylitäyteen jo kahden kaverin kamoista. Soitto Hämpylle, että nyt ei kyllä Nitro vedä enempää, mutta päädyttiin kuitenkin hakureissulle. Hämpyn kamat saatiin mahtumaan, kun otettiin jalkatilat ja sylit käyttöön. Hämpyllähän on enemmän kamaa kuin mustalaisvankkureilla, mutta kyllä siihen Nitroon vaan tavaraa mahtuu. Kannattaisi harkita kyseistä autoa Meksikon rajalle.

ATM-juna saapui Joensuun satamaan näillä kantturoilla. Junan taaempi osa jätettiin satamaan yksin, koska Sorenton keula suuntautuikin ei-ehkä-niin-ajokunnossa olevan Mansnerin läheisille tiluksille, josta itse pää-tarraherra noudettiin. Tovin turistuamme, kahvit juotuamme ja Denniksen itsensä koottua hurautimme takaisin satamaan, jossa Jasu jo odotteli. D lastasi Ransiksen täyteen safkaa ja gearia, Tape laski lumen valkoisen AMT:n kaukosäätimellä paskan ruskeaan kuravelliin.

Haukka lastattiin Vuosaaressa täyteen. Kamat purettiin mökille, joka tietenkin oli ylämäen  viimeinen talo. Lounaaksi lihikset nakeilla naamaan, jolloin muukin porukka saapui lopulta laituriin. Pikaisen taktiikkapalaverin kautta lähdimme vakiomestoille. Osa jäi nauttimaan virvokkeita mökille. Haukan kyytiläiset säätivät välineitään ja itseään vaikka kuinka pitkään. Niinhän siinä sitten kävi, että muut pelimiehet miehittivät erään tutun pelipaikan juuri ennen meitä. Vähän mieli maassa siirryimme muille paikoille, mutta onneksi meressä riittää hyvinvoivaa haukea ja sitähän saa helposti mistä vain.

Tässä vaiheessa osasto Kaivokselan Kalamiehet + samassa hengessä hengaava D viettivät vielä laatuloma-aikaa terassilla. Kuoharit juotiin legendan muistolle ja oikeaa musiikkia kuunneltiin. Vesille siirryttiin viiden kieppeillä, Tape ja Jasu ATM:ssä ja Ron ja D Ranskan_Sukeltajassa. Ilta ei tarjonnut kerrottavaa jälkipolville valitettavasti…

Haukka pääsi heittämään rauhassa pari todellista superpaikkaa (rauha = ilman vihaisia mökkiläisiä), mutta ikävä kyllä tuloksetta. Haukia ei ollut edes paistattelemassa päivää. Hyvää näillä rauhallisilla pistoilla oli se, että kun kasvillisuutta ei ollut vielä överisti ja vesi oli suhteellisen kirkasta, niin pääsimme näkemään “piilokivet” ja ajamaan ns. perille asti. Suuntasimme seuraavaksi perinteisille sisälahdille. Muutama kalaa havaittiin kutemassa ja jopa pari tärppiäkin tuli. Siirryimme sisälahteen. Verkkomäärän ja lahnojen perusteella oletimme, että nyt homma voisi aueta. Mutta ei tietenkään. Klo. viiden aikaan puhelu muulle Armadalle, mutta he olivat vielä terassilla. Päätimme mennä edellisen sunnuntain pelimestoille. Kaloja ei näkynyt, mutta jatkoimme kirkkaan veden ääressä. Illan hämärtyessä viime syksyn kartoitetut pelipaikat antoivat vihdoin tulosta. Pari tärppiä ja Janne sai pari parikiloista veneen paremmalle puolelle. Toinen PuMu-spinnerillä, toinen uudella Söderin 2013-erikoisvärisellä Shallow busalla. Tiesimme, että samalla vallitsevalla tuulella on pienempi samanlainen paikka, joka kerää ainakin syksyisin tankkaavia kaloja. Heti ensiheitoilla tärpit, mutta sitten mökkeilevä miespari tuli ajamaan meidät pois. Kävimme läpi vielä pari isompaa saman tuulen paikkaa tuloksetta. Joka tapauksessa seuraavan päivän uusien paikkojen kartoitukselle oli hyvät perusteet – kirkas vesi ja aktiivisia kaloja. Erittäin hyvät entrecôteet (välilihakyljykset) iltapalaksi maissin ja grillijuuston kera. Pitkän kaavan saunotus, jossa syntyi mahdollinen päätös Porvooseen siirtymisestä, jos taimenguru Mäkelä ei tule mestoille.

Perjantai

Hidas herääminen ja jahkailu. Päätimme siirtyä Porvooseen.Tape ja Ron otti AMT:n traikulle ja Haukka lähti rokkasumuun ylittämään isoa selkää. Otin paukutkin messiin, jotta jos käy hassusti, niin ainakin hetken kituu. Roudasin kamat mökiltä viimeisillä voimilla reilun metrin päähän laiturin reunasta, mutta paukut halusivat testata itsensä ja hyppäsivät mereen. Hyvin toimivat.

Jasu Dennis päättivät jäädä Sipoon puolelle. ”Ihan turha hei lähteä merta edemmäs. Kyl me tiedetään et tää kalan tulo on ihan samanlaista sielläkin!”

Haukka ajoi ainakin 1 ½ h rokkasumussa isolla väylällä Emäsalon eteläpuolelta. Osa merimerkeistä puuttui, joten ei ollut helppo navigoida, mutta perille löydettiin. Rokkasumussa isolla väylällä ajamista ei voi suositella.

Aloitimme edellisen viikon suoltopaikasta, Tape ja Roni aloittivat toisesta. Näimme pari kalaa lähtevän veneen alta, mutta ei ne innostuneet meidän tarjoamasta. Aloitin OB iFish Dukella, jota on helppo uittaa 0,5-1,0 m vedessä. Sain uittaa sitä ihan rauhassa. Vaihdoin saman valmistajan Widow Makeriin. Kolmannen heiton jälkeen tuli metriseurimo. Jostain syystä, perustavoistani poiketen jaksoin uittaa loppuun saakka. Kalan näkeminen sai jalat löysäksi, mutta silti pystyin toimimaan rauhallisesti. Pysäyttelin ja uitin pidempää kaarta veneen vieressä, mutta kala ei avannut edes suutaan. Mamma kääntyi arvokkaasti veneen viereltä pois. Ajatus mahdollisesti metrikalasta oli voimassa. Jaksoimme tahkota ja vaihtaa uistimia. Aikaa kului, mutta kaloja ei. Juuri kun päätimme siirtyä seuraavaan paikkaan, J raportoi metrin seuriosta. Sekään ei suostunut iskemään. Kala loi taas uskoa hommaan ja heittelimme ilman ankkuria / tuulta. Vene ajautui rantaan, josta löysimme kuolleen metrikalan. Se oli jo kalmankourissa ja sen vatsa oli tyhjennetty. Todella isopäinen kaveri. Harmi, että oli kuollut. Komea kala.

Samaan aikaan AMT-miehet kolusivat piip-lahtea. Tape nappasi spinnerillä kolmosen ja Roni aloitti pelin nokkahuilulla. Seuraavaksi kunnon tärppi Ronilla ja vastarista vapa poikki ja kala irti. Bärkkele, tätä se tiesi, kun vapa jo narahteli aiemmin liitoksistaan. No, vaihto jerkkisettiin ja hetken päästä jälleen tiukka tärppi ja hetken väsyttelyn jälkeen Tape koppasi haavilla kauden ekan fintsan. Kippis jeppis jepulis, hallitut koomat Roni on hepulis! Fintsan lisäksi tuli sitten vielä jokunen nokkahuilu. Viuhahdimme Denniksen fintsamestoille, joka sen tarkkaan R2:lla haarukoituamme antoi eräästä kulmasta ensin Ronille nelosen ja heti perään Tapelle fintsan! Jeppistä jepulis, kyllä Porvoo on se FTK:n kevätmesta! 

Haukka päätti siirtyä yhden piston kautta lounaalle, jonne AMT:kin suuntasi. Tämä paikka oli toiminut joskus 5 vuotta sitten, mutta jäänyt myöhemmin unholaan. Janne aloitti kromibusalla ja K sai tukistuksen, mutta kala irtosi. Samalla rekaus-setillä  myös Hämpyn kumilötköön iski reilu nelosen hauki. Tilanne näytti jo paljon paremmalta. Heittelimme vielä hetken ennen lounasta. Ehkä pääsimme vihdoin jyvälle siitä, mistä löytyy syövä kala. Tankkasimme veneen. Lasku oli vaatimattomat 157 €.

Lounaan jälkeen suuntasimme ns. Samin seiskapaikalle, jossa ei myöskään ole käyty pitkään aikaan. J ohjeisti, että voi heittää mihin suuntaan vaan. Veneen alta lähti pari nelosen kalaa ja heti ensi heitossa K:lla kiinni 4 – 5 kg:n kala, mutta siima poikki. Edellisen sunnuntain toisto. Vastarissa isompi kala vie ottivieheen mennessään. Morkkis siitä miten kalan käy. Luottamus kamoihin nollassa (kelat huollettu, uudet siimat puolattu, 60 cm perukkeet tehty -> Power Pro katkeaa vastarissa). Miettiessä mitä pitäisi tehdä, pojat nostivat 4-5kg:n kalat mieheen. Kaloja oli pinossa suhteellisen paljon, mutta jälkiviisautena voidaan sanoa, että meidän olisi pitänyt heittää vieläkin kauempaa, kun kaloja lähti syöntihuipussa veneen alta. Usein kalat iskivät vasta veneen vierestä. Ehkä olisi jopa ollut suspien paikka. Kalastus oli hetken erittäin mukavaa (siis Jannella ja Hämpyllä). 

Illan päätteeksi Tapen Sorento imaisi satamassa 5 ukkoa ja järjettömät gearikasat sisuksiinsa. Lähdimme kuluttamaan Porvoon motaria kohti Sipoota. Virkistävän erilainen päätös päivälle! Matkalla soitto mökille: “Jasu, sauna päälle ja lihat uuniin”. Ja Jasuhan totteli. Ilta kuluikin rattoisasti saunoen ja Jasun loihtimia herkkuja hartaudella nauttien.

Lauantai

Pe-iltana oli päätetty jättää veneet jo valmiiksi Porvooseen. Aamulla siirryttiin kahden auton voimalla veneisiin. AMT:tiin meni 4 ukkoa, Haukka jatkoi samalla kokoonpanolla. Haukka lähti väärille vesille, AMT teki tulosta, vaikkei mistään suoltojuhlasta voinut puhua. Saipahan kaikki ukot ainakin reissu-MP:t rikottua. Haukka lähti liian myöhään vesille. Lounaan jälkeen suuntasimme jo takaisin kohti Sipoota. Tuuli vastaan, mutta lähdimme silti isolle väylälle. Puolessa välissä selkää tuli isompi huvijahti eteen ja peesasimme sitä. Ajo muuttui helpoksi, jonka vuoksi ajoimme kaikista etukäteen kartoitetuista ottipaikoista ohi. Palasimme perinteisille mestoille. Vaikeaa oli taas. Vikana paikkana oli se, mistä aina aloitamme. Nyt siellä oli kirkasta vettä. Kentsu avasi 3,33 kg:n hauella, J otti seuraavaksi parikiloisen. Menimme lahteen sisälle. Tuuli ei sinne enää osunut ja kalat näkyivät vedessä. Täsmäheittoja kalojen taakse. Ne vain käänsivät kylkeä uistimille, eivät jaksaneet edes uida karkuun. AMT nakutti tuttuja kevätpaikkoja lounaan jälkeen, mutta kalat eivät enää suutaan aukoneet ja lossirantaan suunnattiin seitsemän aikoihin.

Haukipihvit ja uusia perunoita. Syötiin klo 01:00. Oli taas kerran aivan mahtavaa! Sen jälkeen saunan kautta nukkumaan.

Sunnuntai

Rauhallinen ylösnousemus. J oli aikaisessa, muut eivät. Safkaa jäi taas perinteisesti yli. Siivosimme paikat ja pakkasimme veneen täyteen. Parit pistot paluumatkalla kelloa vastaan. Niin kuin aina, olimme vihdoin löytäneet myös Sipoon sävelen. Kalojakin löytyi, mutta suurin osa oli ajoahvenia. Muutama seurio ja J:lle reilu kakkosen kala ylös. 

Tape jäi viimeisenä saareen. Onneksi keli oli tyyni, jolloin veneen nosto yksin ei ollut ongelma. 2kpl kaukosäätimiä taskuun, auto traikkuineen rampille. Veneen köydet irti ja R2D2 alas. Tape ohjasi yhdellä kaukosäätimellä veneen traikulle ja nosti sen toisella ylös. Muutama ihmettelevä katse saatiin satamassa ongilla kalastavilta hahmoilta…

Yhteenveto:

• Hyvää: Spotify-soittolista (jokainen sai valita 15 omaa suosikkiaan), safka, seura
• Huonoa: Todella vaikeaa. 1 kala /vuorokausi, väärä ajankohta. Mökissä ei ollut muuta vikaa kuin huono tiskikone ja paistinpannu, muuten upea. Loistava laituri sähköllä!
• Reissuhokemat: “On se Kova!” ”Sokka irti!”, ja uutena “Kela irti”   😆

Tekstit: Kentsu ja Tape

Kuvat: FTK Posse