Shimano Curado 300E ja Calcutta 300 TE -kelojen restaurointi

Tapelle oli käynyt niin hassusti, että vuosien saatossa ko. kelat olivat huollon puutteen vuoksi alkaneet rahista ja jurnuttaa. Metallirattaat tuntuivat kammessa kelatessa ja heittäessä kuului jos jonkinlaista meteliä. Putsaus, rasvaus ja öljy eivät auttaneet enää, joten keloihin oli saatava uusia osia. Tavoitteena oli palauttaa keloihin ”silkkinen” tunne, joka näissä on pakasta vedettyinä ja maksaa oppirahat hävyttömästä huollon laiminlyönnistä. Kelalle on vaan annettava jatkuvaa huomiota ja huoltoa, joten asennekin oli muuttuttava.

Tämä teksti käsittelee vain Shimanon kahta kelamallia. Döörien huoltoon ei tarvita mitään ohjeita tai artikkeleita, koska ne ovat niin helppoja. 🙂 Kohtalainen döörienrassausvideo on täällä: https://vimeo.com/112679534

Suunnitelmissa oli uusia ainakin metalliset rattaat (nk. pääratas ja pinion-ratas) ja laakerit. Lisäksi molempiin keloihin tilattiin myös uudet kammen akselit, joitakin jousia, C-prikkoja ja jopa ruuveja. Osat tilattiin Normarkin huollosta ja niiden yhteishinnaksi rasva- ja öljypurkkeineen tuli n. 150€. Osiksi olisi näin jälkiviisaana riittänyt varmaankin pelkät rattaat ja laakerit, mutta kun kerran aloitetaan, tehdään yli tarpeen…

Otetaan aluksi Curado käsittelyyn. Hyrräkelat, jopa matalaprofiilit ovat kohtalaisen helppoja purkaa osiin, mutta kasaaminen vaatii hieman kärsivällisyyttä. Erityisesti C-prikkojen (nk. hevosenkenkäprikka) kanssa on oltava varovainen, etteivät ne lähde maata kiertävälle. Hyvä kikka on käyttää erityisen pientä talttameisseliä, laittaa sen kärki prikan pyöreässä osassa olevaan koloon ja kääntää (ei vääntää) meisseliä samalla pitäen sormella vastaan. Tällöin prikka tulee hitaasti ja siististi ulos, eikä lennä pois. 🙂

Kun kela on purettu tähän kuosiin, eli lähes paljaalle rungolle, se tulee putsata huolellisesti joka puolelta. Jokainen irtonainenkin osa tulee tietenkin putsata. Itse käytin jarrun putsaus-sprayta, topsy-puikkoja ja paineilmaa. Puikoilla saa näppärästi töhnät pois vaikeistakin paikoista.

Uudet osat odottavat asennusta!

Vaihdoin aluksi toisen puolan laakereista. Tuon laakerin päällä olevan ”pidike-jousen” saa myös helposti irti pienellä talttameisselillä. Kun sen toiselta puolelta pitää samalla kiinni, jousi ei lennä lattialle.

Uusi kammen akseli alempana.

Uutta on tuo akseli, laakeri ja C-prikka.

Akseli paikoillaan. Minulla oli vain räjäytyskuvat apuna. Runko on myös saanut uuden laakerin. Laukaisukoneistokin kasattuna. Tässä sai hetken pähkäillä miten tuo laukaisumekanismi ja siihen liittyvät osat asetellaan. Tässä vaiheessa kuitenkin tajusin, että siimanohjain ikiruuveineen on asennettava ennen kammen akselia… Seuraavana pääratas…

Uusi, ihanan virheetön pääratas on löytänyt paikkansa.

Vanha ratas on aika karu, vaikka yritin putsata sitä lopulta asetonilla. En havainnut hammasrattaissa mitään jälkiä tai kulumia, mutta jotain siellä on, koska rattaat ”tuntuvat” kelatessa.

Uusi, ihanan virheetön Pinion-ratas.

Käytin tässä Shimanon omaa rasvaa, jota siis laitetaan metallirattaisiin. Juhlahetki. Poski kiinni. Koneisto on nyt ”suljettu” kuoren sisään, ja jäljellä on enää ulkoisten osien kasaus. IAR-laakeri on myös muistettava huoltaa. Öljyä sisään, rasvaa päälle. Valmis!

Lopullisen tuomion voi antaa vasta, kun kelaa kokeillaan ihan oikeassa käytössä.

Haasteellisin oli siimanohjaimen ja varsinkin “matoruuvin kotelon” paikalleen asettelu. Kokonaisuutena todella paljon vaikeampi, hitaampi ja jo vähän kellosepän taitoja tarvitseva kasaus verrattuna esim. dööreihin. Tulipahan Curado aika tutuksi!

No, miltä kela tuntuu? Alkuperäinen silkkisyys on täällä! Kela tuntuu täysin uudelta ja pakasta vedetyltä! Lentää yhtä pitkälle kuin ennen huoltoa, mutta äänettömämmin ja kammessa tuntuu ja kuuluu vain vastus. Täysin alkuperäistä vastaava toiminnaltaan! Suosittelen!

Kun kerran Curado oli menestys, niin saisimmeko toistettua onnistumisen Calcutta 300 TE:lle? Muistin sen olevan vielä monimutkaisempi kuin Curado, mutta räjäytykuvan, ajan ja kärsivällisyyden avulla tästäkin selvitään varmasti.

Tämän pidemmälle en purkanut. Uusia osia oli pääratas, pinion-ratas, kaikki laakerit ja niiden retainer-jouset, kaikki ulkopuolelta näkyvät ruuvit (oli aika kuluneita) ja osa C-prikoista.

Uusi kammen akseli uusine laakereineen ja virheetön, uusi pääratas  paikoillaan. Matoruuvin olin putsannut, öljynnyt ja kasannut jo aikaisemmin (synkattu).  Ylälaidan muoviosan (sen räikän “käännin”) kanssa taistelin yli puoli tuntia. Yhdestä kohtaa eräs jousi on jännitettävä, samaan aikaan tätä muoviosaa kääntäen. Sen jälkeen on jännitettävä toinen jousi, jotta sen saa rungon reikään… Tämä oli ylivoimaisesti vaikein osuus. Hieman vaikuttaa turhan monimutkaiselta kapistukselta.

Tässä kelassa on tuollainen muovimekanismi irroitettava, jotta puolan saa irti. Tämänkin sisälllä on laakeri, joka uusittiin.

Yksi kampiakselin laakereista tiputetaan vasempaan poskeen. Oikeasta poskesta piti irrottaa tuo vasemman puoleinen valkoinen muoviosa, jolla käännetään räikkämekanismi päälle/pois… Olin siis purkanut kelan väärin. Puolasta on kaikki jarrupalat pois päältä. Normarkilta tuli uudet palatkin, mutta en vielä vaihtanut, koska en tarvitse niitä. 🙂

Juhlahetki, poski paikoilleen ja loput osat kiinni. Valmis! Tämä kela oli haasteellisempi kuin Curado. Hommaan meni kaksi iltaa purkaessa, osia vaihtaessa ja kasatessa. En ihan heti tee tätä uudestaan. 🙂 Tärkein asia tätä kelaa purkaessa: IRROTA RÄIKÄN NUPPI ENNEN POSKEN IRROTTAMISTA!!

Tähänkin kelaan saatii palautettua alkuperäinen silkkisyys! Lopulta kävi niin, että Tapella ei vaan ollut tälle kelalle enää käyttöä. Se myytiin sopuhinnalla parempaan kotiin, jossa se jatkaa taivaltaan uusilla osilla varustettuna. 🙂

lämpimästi muistellen <3

Täältä on saatavilla Shimanon hyrriin perus-huolto-ohje.

Räjäytyskuvia voi etsiä googlella tyyliin: kelamerkki kelamalli schematic. Esim. näin.

Lisäksi täällä on hyviä oppaita kelojen purkuun ja kasaukseen.