Saaristomerenkulun kurssi
FTK:n venearmada täydentyi kaudella 2006 kolmella uudella veneellä ja sitä myöten myös kolmella uudella kipparilla, joista Janne ja Ron päättivät suorittaa syksyllä muodollisen saaristolaivurin pätevyyden käymällä Saaristonavigoinnin kurssin ja läpäisemällä tentin kiitettävin arvosanoin.
Kolmannelle merikarhulle, Amiraali Mattilalle, moiset kurssit olivat ajanhukkaa. Amiraalin arvonimeä ei noin vain kursseja käymällä saavuteta vaan se vaatii uhkarohkeaa melan uittamista mitä moninaisimmissä paikoissa, navigoimista pimeissä onkaloissa, välillä sokkona ja jopa henkensä uhalla.
Kipparit Katz ja Huuhtanen aloittivat syyskuussa kurssin Vantaan Aikuisopistolla tavoitteenaan oppia kiertämään viitat oikeilta puolilta (ettei kävisi kuten Selänteen jahdille), oppia vesiliikennemerkit ja tärkeimmät säädökset (“Häh, eiks kaikki väistäkään FTK:n ohjusvenettä?!?”) sekä opetella merikartan käyttöä ja perusnavigointia, mikäli joskus kävisi niin hullusti, että plotteri sanoisi kaput pahassa paikassa. Näiden lisäksi tietoa karttui monesta muustakin aiheesta, tosin säädöspuoli osoittautui kaikkein hankalimmaksi muistaa…
Luentoja oli kerran viikossa keskiviikkoisin, kerrallaan aina 1,5 tuntia lukuunottamatta yhtä luentokertaa, jolloin säädökset käytiin läpi yhdessä kolmen tunnin sessiossa, joka oli lähestulkoon yhtä uuvuttavaa kuin paiskoa vesillä tyhjää kahdeksan tuntia myrskytuulessa ja vesisateessa. Yhteensä kurssiin kuului 30 tuntia, joten kurssin hinta 87 eur oli hyvinkin edullinen. Tosin materiaalista joutui sitten maksamaan minimissään noin 35 euroa ja tähän sisältyi seuraavat julkaisut:
- Saaristonavigoinnin oppikirja
- Carta Marina harjoitusmerikartasto
- Loistoluettelo
Näiden lisäksi kurssilla tarvittiin astelevyä, harppia ja normaalia viivoitinta. Astelevyjä ja harppeja myytiin kirjallisen materiaalin lisäksi, hinnat olivat molemmilla hieman yli 10 eur. Muistiinpanovälineet olivat myös suotavaa olla mukana.
Kurssi jakautui eri aihealueisiin, jotka olivat seuraavat:
1. Merenkulun määritelmät (maapallon asteverkko, erilaisia käsitteitä ml. suunta ja suuntima)
2. Merikartta ja sen käyttö (suomalaiset merikartat, karttamerkit, kartan käyttö ml. koordinaattien ja matkan mittaaminen sekä suunnan ottaminen)
3. Merenkulkujulkaisut (loistoluettelot, tiedotuslehdet)
4. Merenkulun turvalaitteet (majakat, loistot, liikkuminen yöllä, valo-opasteet, vesiliikennemerkit, viitoitusjärjestelmä)
5. Kompassioppi (erannon ja eksymän määritelmät ja määritys, kompassin käyttö, suuntien ja suuntimien muuntaminen ja mittaaminen)
6. Merenkulkulaitteet (nopeuden, matkan ja ajan määritys ja mittaaminen, mittalaitteet ja niiden toimintaperiaatteet)
7. Reittisuunnittelua (perusteita, maisema-, pimeä- ja sumunavigointi)
8. Paikanmääritys (paikanmääritys kompassilla ja ilman, yhdyslinjojen ja ristisuuntimien käyttö)
9. Veneliikenteen säädöksiä (Meriteiden säännöt, Sisävesisäännöt, Vesiliikennelaki sekä liuta muita lakeja, asetuksia ja säädöksiä)
Eniten hyötyä oli varmasti kohdista 2, 4, 5 ja 7 sekä tenttiin lukemisen jälkeen erittäin hyödyllisiksi osoittautuivat myös kohdat 6, 8 ja 9 soveltuvin osin (ketä kiinnostaa minkälaiset valot ovat laahuskalastusta harjoittavalla kalastusaluksella – vetouistelua tulee harvoin harrastettua säkkipimeällä…). Kurssin luennoilla meni molemmilta aikalailla ohi kaikki matematiikkaa vaativat osuudet, mutta tenttiin valmistautuessa nämäkin tuli otettua suvereenisti haltuun. Saaristolaivurin tentti muuten järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja järjestäjänä toimii Suomen Navigaatioliitto, joka myös tarkistaa tentit ja kirjoittaa todistukset sekä diplomit. Tentti on maksullinen (30e) ja se ei sisälly kurssin hintaan. Tenttiä ei ole pakko suorittaa, mutta silloin saaristolaivurin pätevyys jää saavuttamatta.
Tänä vuonna toinen tentti oli sopivasti kurssin lopuksi 15.12, johon sitten treenattiin muutama ilta lukemalla kurssikirjaa ja laskemalla laskuharjoituksia ja vanhoja tenttejä, jotka löytyvät Navigaatioliiton sivuilta oikeine vastauksineen. Tentti meni molemmilta läpi kirkkaasti kiitettävin arvosanoin ja todistus on tulossa tammikuussa, kun Navigaatioliitto on käynyt tentit vielä läpi. Mikäli olisimme kuuluneet johonkin vene-/pursiseuraan, joka on liiton jäsen, olisimme saaneet hienon käsinkirjoitetun diplomin. Emme siis ole diplomi-kippareita vaan ihan taviksia… Ehkä FTK:n pitäisi rekisteröityä ja liittyä liiton jäseneksi, jolloin saisimme myös käyttää ao. viiriä veneidemme perässä, kipparin lakissa ao. kokardia ja rintapielessä upeaa rintamerkkiä (ehkä käytämme joka tapauksessa…):
Kaiken kaikkiaan kurssi oli oikein hyödyllinen ja hintansa väärti, vesillä liikkuminen turvallisesti on tärkeää etenkin, kun mottomme on “korkkaa vasta vesillä”… Nyt voivat FTK:n maakrapujäsenet nousta turvallisin mielin sertifioitujen kipparien kyytiin tulevilla reissuilla! Astu laivaan!
FTK:n saaristolaivurit suosittelevat!