Rekordinmurskajaiset Porvoossa 2007
FTK laskeutui Porvoon eteläpuolelle torstaina 03.05.2007 puolen päivän aikaan, ja kolmeen mennessä neljällä jampalla oli jo mennyt rekordi uusiksi, mukana kaksi kympin ylitystä!
Reissun 4+ kalat:
10,7 Jasu Slider
10,1 Ron Ronsteri
7,9 Aksu Slider
7,8 Ron Ronsteri
7,22 Tape Slider
7,05 Aksu Ronsteri
6,84 Jasu Slider
5,81 Ville Minnow Spoon
5,80 Aksu Ronsteri
5,00 Tape Slider
4,9 Ron Suspi
4,6 Aksu Ronsteri
4,15 Jasu Slider
–TORSTAI–
Torstai-aamu aukesi kalsean harmaana, mutta edes navakka tuuli ei pystynyt peittämään mereltä leijunutta suuren hauen hajua.
Veneet kyytiin, Jaken veneelle pikainen peräöljykonfaus huoltsikan pihalla ja viimeinen siirtymä rampille ja veneet omaan elementtiinsä.
Mökin vastaanottojuhlallisuuksien jälkeen kamat niskaan ja rantaan. Navakka tuuli ja ajoittaiset sadekuurot lupasivat hyvää, ei ainakaan menisi ihan auringonotoksi tämä keikka.
Saavuttuamme ensimmäiseen kohteeseen ei Ronin veneen (Ron, Aksu, Tape) ankkuri ollut varmaan edes koskenut pohjaa, kun ensimmäinen mörkö jo koeponnisti Tapen Curadon jarrua.
Annetaan kipparin jatkaa tästä…
–Ron kertoo—
Venekunta Yamarinin kevätreissu alkoi räväkästi. Aksu ehti heittää muutaman heiton, kun Tape tyrkkäsi uuden Curadonsa miehen käteen ja vaatimalla vaati kokeilemaan japanilaisen insinöörityön taidonnäytettä. KeMu Sliderin kiskaisu kaislikon laitaan, muutama kammenveivaus ja TÖMPS, kala kiinni. Eikä mikään pieni! Hetken väsyttelyn ja Tapen hartaan kiroilun jälkeen otin Berkeleyn Boga-kloonilla ylös Aksun uuden rekordin . Painoa oli kertynyt 7,9 kg. Tapen kiroilu tästä vaan yltyi… Että pitikin mennä lainaamaan settiä!!
Itsekin pääsin heittämään vihdoin (en ollut ehtinyt heittää kuin muutaman heiton ennen Aksun kalaa) ja kiskaisin uuden vihreä-kelta-oranssin Ronsterin kaisilikon reunaan. Hetki vajotusta, yksi kammen pyöräytys ja jerkkiä vietiin! Kala tuntui isolta ja raskaalta heti kättelyssä ja jonkin ajan kuluttua, kun sain kalan pintaan, niin pulssini kiihtyi entisestään. Varmasti uusi enkka siiman päässä! Pojat jo arvuutteli, että nyt menis kymppi rikki, mutta yritin ottaa rauhallisesti ja antaa mamman uida rauhassa. Yllättävän nopeasti kala hyytyikin ja sain vedettyä sen veneen vierelle. Jenkeistä tilattu Lindy’s -rankaisuhanska käteen ja liplockilla mamma ylös. Holymoly, mikä mörssäri sieltä nousi! Äkkiä pihdeillä jerkki ulos kauhean kokoisesta kidasta, kala punnaussäkkiin ja.en ollut uskoa silmiäni! Kymppi rikki! ! Tarkka paino punnaussäkin painon vähentämisen jälkeen oli 10,1kg. Kunnon tuuletukset, kasa kuvia ja mamma hyvinvoivana takaisin veteen. JES, kalastusurani tähän astisin huipentuma oli totta!
Hetken aikaa huilailtuani ja onnitteluja vastaanotettuani heitin seuraavan heiton aika tarkkaan samaan mestaan ja hetken vapajerkkauksen jälkeen iskee taas kala! Käsittämätöntä! Kala tuntuu jopa isommalta kuin äskeinen, mutta aika nopeasti saan sen veneen vierelle, jossa koko paljastuu pienemmäksi, mutta ainakin seiskaksi. Olen juuri ottamassa kalaa ylös, kun se saa yhtäkkiä lisää voimia. Taisi huomata, mitä on tapahtumassa… Kalaa menee menojaan ja vetelee siimaa pitkin poikin, käy välillä pohjassa eikä meinaa millään antautua. Tape kuvaa koko väsyttelyn videolle ja vajaan kymmenen minuutin jälkeen kala on vihdoin valmista kauraa. Liplockilla kala ylös (Boga-klooni ei kestä painoa) ja jerkkiä kaivamaan kitusista. Aika pahasti kiinni, mutta saan jerkin kaivettua ulos pienin vaurioin. Kala säkkiin ja punnaus. Painoa 7,8kg! Kahdella perättäisellä heitolla 17,9kg haukea. Tälläisesta on vaan luettu alan lehdistä ja nettipalstoilta, ei voi todeksi uskoa!
Tämän kalan jälkeen alkaa sitten muiden show: ensin Aksu ottaa KeMu-Ronsterilla nätin 5,8kg kalan. Hetken päästä toinenkin venekunta pääsee fintsavauhtiin, kun Jasu poimii viereisessä veneessä Firetiger-Slaiderilla ensin uuden rekordinsa 6,84kg ja heti perään 4,15kg hauen. Tape vuoro seuraavaksi: ensin 5,00kg, joka saa hittiä sen verran, että se otetaan thai-hauen proteiinilähteeksi. Tämän jälkeen mies nokittaa sitten oman enkkansa KeMu-Slaiderilla lukemiin 7,22kg ! Aksu ottaa tässä välissä pari pienempää 2kg:n kalaa ja Ville muutaman puikulan. Itsekin ehdin välillä heittämään (olen kuvannut videota ja stillejä muiden kaloista, nostanut, irrotellut ja punninnut niitä) ja otan yhden 2,5kg:n kalan, joka tuntuu edellisten jättien rinnalla lähinnä vitsiltä. Heitän jerkin kaislikon keskelle ja sinne se jää kiinni, kun Ville raportoi viereisestä veneestä, että Jasulla on nyt kiinni jotain todella isoa.
Päätämme kuvata Jasun väsytyksen ja katsoa saaliin ja vasta sitten hakea jerkin. Ajamme veneellä lähemmäksi, kun pinnassa käy traktorinrenkaan kokoiset pyörteet! Toinen kymppikö?!? Kala tulee lähemmäksi ja kylki näkyy pinnassa, saletti enkka Jasulle ja isompi kuin mun kymppi! Hetki vielä väsyttelyä ja Ville bogaa kalan nätisti veneeseen. Kala on hotkaissut Slaiderin todella syvälle. Sääli, jos kala joudutaan papittamaan. Hyppään veneeseen auttamaan Jasua ja yhteisvoimin saamme kaivettua jerkin ulos suusta. Kala on vuotanut vähän, mutta ei kitusista ja verenvuoto tyrehtyy, kun alamme sovitella kalaa punnaussäkkiin. Vaaka näyttää 10,9kg ja toinen vaaka 11,3kg, joten kala tuomitaan 11,1kg ja säkin painon vähentämiseen jälkeen Jasun uusi enkka on juhlalliset 10,7kg! Mieletöntä! Mittaamme vielä pituuden, joka on 113cm ja laskemme the Mamman vapauteen. Reippaasti mahtavaa pyrstöä heilauttaen se katoaa takaisin kypsyttelemään mätiään.
Jasun kympin jälkeen haemme mun jerkin kaislikosta ja tilanne rauhoittuu syönnin hiipuessa. Aksu väsyttelee vielä yhden nätin 4,6 kiloisen KeMu-Ronsterilla, jonka jälkeen on aivan hiljaista. Kun puoleen tuntiin ei tapahdu mitään ja olemme kokeilleet muutamasta paikasta, päätämme ajaa rantaan lounaalle. Makeaa on saatu jo mahan täydeltä ja mielen valtaa suunnaton hyvänolon tunne. Tätä on haettu ja nyt se tapahtui! FTK pääsi vihdoin osallistumaan todelliseen haukihurmioon ja kaiken hyvän päälle pääsin kymppikerhoon Jasun kanssa. Yhtään ei harmita, vaikka Jasu sai isomman. Jasunkin kannatti vihdoin kuunnella mua ja Tapea ja hommata kunnon jerkkikamat. 6 vuotta vanha haukirekordi on paukkunut rikki jo kolme kertaa tänä keväänä!!
Mökillä kaivoin sikarit laukusta uusille kymppikerholaisille ja Tapelle, jotka sitten nautittiin suurella hartaudella asiankuuluvin juomien kera. Ilta menikin sitten meidän venekunnan osalta enempi vähempi kuivalla maalla haukipeijaisten merkeissä kummastellen tapahtunutta.
–Ron lopettaa–
Katsoimme Jaken veneestä (Ville & Jasu) Yammun meininkiä epäuskoisesti, kavereilla tuplafintsaplustärppejä yksi toisensa jälkeen!
Saimme USS Mattilan vihdoin ankkuriin vähän matkan päähän, ja hetken heiteltyämme saimme pelin auki parilla kakspuolikkaalla, jippii. Jasu onneksi avasi fintsapelin omalla rekordillaan eli 6,84 kalalla kuitenkin kohtis nopeasti, ja sai siitä sen verran virtaa, että muutama heitto myöhemmin, tosin yksi nelonen välissä, Jasun vapa niiasi taas huolella, ja alkoi vähän pidempi väsyttely.
Haagi testasi Calccunaa aikansa, mutta joutui lopulta antautumaan bogattavaksi. 10,7kg, johan se Jasun edellinen rekordi oli ainakin vartin vanha…
Isomusten syönti hiljeni ja pieniä ei edes näkynyt, joten ajoimme takaisin möksälle fiilistelemään. Lähdin Aksun kanssa melko pian takaisin vesille, ja Aksu kuittaisikin 7,05kg erään spotin luota ensimmäisellä heitolla. Nostin ankkurin samantien takaisin, kun hauki vetäisi siiman ja ankkuriköyden rusetille, mutta avasin solmun rauhassa Aksun hermoillessa vieressä. Vähän vielä väsyttelyä ja bogaa, kuvat ja back.
FTK:n armadan toinenkin vene ilmestyi kehiin, mutta syönti oli jo loppunut ja ajelimme hetken päästä peräkanaa takaisin möksälle.
Aikamoinen päivä!
–PERJANTAI—
Eilisillan kymppipeijaisten jälkeen olo oli aamulla yllättävän virkeä ja lähdimmekin muutamaksi tunniksi Villen ja Aksun kanssa aamukalaan puoli kahdeksalta. Tuulen suunta oli eilisestä kääntynyt ja muutenkin oli tulossa aurinkoinen päivä, joka todennäköisesti vaikutti kalojen ottihalukkuuteen. Tuloksena taisi olla yksi pikkuhauki Aksulle, ei muuta.
Tuhdin MIESaamiaisen (tai lounaan…) ja päikkärien jälkeen lähdimme takaisin vesille täyteen auringonpaisteeseen noin yhden aikoihin. Pysyttelimme ihan mökkirannan tuntumassa, koska Jakke oli tulossa mökille kahden aikoihin. Kaloja ei mulle ja Tapelle osunut, Jasu poimi yhden kolmosen toiseen veneeseen.
Kun Jakke oli kopattu Yammun kyytiin heittelimme hetken lähimestoilla ja sitten suunta kohti Kakkoslahtea, joka oli nimensä veroinen eli kakkosen hauki mulle sieltä puna-oranssilla Ronsterilla. Toinen vene otti muutaman kalan lahden suulta. Aika pikaisesti jätettiin kakkoset rauhaan ja matka jatkui kohti Papukaijalahtea, josta meidän venekunta ei saanut tärppiäkään, mutta Aksu otti 2,5kg hauen puna-oranssilla Ronsterilla. Käytiin vielä kopaisemassa Samin seiskamesta/Tapen sixterimesta, mutta sielläkin saalis jä laihaksi, muutama tärppi vain molemmille venekunnille. Ei muuta kuin lounaalle sitten.
Päivällisen (thai-haukea) ja chillailun jälkeen lähdettiin vielä iltakalaan lähinurkille, mutta meidän venekunnasta (minä, Tape ja Aksu) ainoastaan Aksu sai narautettua yhden puikulan aivan matalasta. Kävimme kaislikon keskellä ihmettelemässä haukien kututouhuja, selät ja evät vain viistivät pintaa. Hauskaa katseltavaa ja tuli todettua, että eihän se hauki syö kesken lemmenpuuhien. Toinen venekunta oli napsinut joitain kaloja Minnareilla kaislikoiden uumenista, mutta ei mitään merkittävää kokojen puolesta. Priti sailenttii oli, ei olo päivät veljeksiä, tuli taas kerran todettua. Huippusyönnistä lähes täydelliseen hiljaisuuteen…
–LAUANTAI–
Lauantaiaamu otettiin rennosti ja kalaan lähdettiin vasta klo 12 aikoihin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta onneksi tuulta oli kohtuullisesti ja vielä oikeaa laatua eli lounaista.
Kotilahdella pyörittiin aluksi ja kun siitä ei tullut mitään, siirryttiin heittämään lahden suuta. Kauaa ei mennyt, kun Ville nappasi sinisellä Minnarilla 2,9kg hauen. Jaahans, sininenkö kirkkaan ja aurinkoisen päivän väri? Todella yllättävää… Vaihdoin siiman päähän sinisen suspin, pitkä heitto keskelle lahden suuta, hidasta kelailua ja töks, kala käy tökkäämässä. Vajotus ja pam, kala kiinni. Tuntuu vähän raavaammalta ja muutamien tiukkojen syöksyjen jälkeen bogaan 4,9kg haukea partaan paremmalle puolelle. Nopea kuvaus, punnaus ja kala takaisin.
Mun kalan jälkeen paikka hiljeni ja otimme parin sadan metrin siirtymän kaislikkoiseen reunaan, johon kävi reipas lounaistuuli. Reunalta Ville napsi tärppejä, mutta eka kala tuli ylös vasta siirryttyämme aivan reunan laitaan. Ensin mun Anita Hirvosta (=Laxman-mustekalalippa) kävi joku kopauttamassa ja sitten Villen Minnari poimi kopauttelijan ylös seuraavalla heitolla. 2,2kg hauki, jolla oli kylki aivan ruvella ilmeisesti terävässä tynkäkaislikossa suhaamisesta. Hetken päästä sain toisella outoudella eli Laxmanin lippakalajigihässäkällä vajaan kilon puikkarin ja kohta taas Villen Minnaria vietiin painavammassa tärpissä. Kala ei heti antaunut ja kun näköyhteys saatiin, niin fintsahan siellä oli ja Minnari todella heikosti huulenpoimussa kiinni. Hetken varovaisen väsyttelyn jälkeen otin kalan bogalla ylös punnittavaksi. Painoa 5,8kg . Jeppistä, Villellekin eka kunnon kala ja reissu pelastettu. Kala potkaisi sen verran bogassa ollessaan, että Honkkarin boga-kloonin leuat vääntyivät ristiin, mutta reissun virallinen mekaanikko Tapio sai onneksi huoltopurun ja Leathermanin voimalla bogan takaisin pelikuntoon.
Tämän jälkeen paikka hiljeni ja viimeinen kala ennen lounasta nasahtikin Villen veneen perässä vedettyyn Tormentoriin. Kalalla oli painoa hädin tuskin kiloakaan.
Lounaan jälkeen lähdimme Tapen ja Aksun kanssa iltakalaan, tarkoituksena käydä kartoittamassa vähän kauempana olevia mestoja toisen venekunnan jäädessä lähivesille pyörimään. Illan saldo jäi muutamaan vaivaiseen tärppiin ja oudosti käyttäytyvään koneeseen, joka sammui pari kertaa kesken ajon eikä käynyt kuin kahdella pytyllä. Ilmeisesti bensassa oli vettä, koska yksi tulppa oli ihan nokeentunut. Tulpat irti ja takaisin eräässä tutussa laiturissa, jonka jälkeen kone tuntui taas toimivan eikä sammumisongelma enää vaivannut loppuiltana. Toisessa veneessä oli muutamia kaloja tullut, mutta ei mitään merkittävää. Ilta sujui saunoen, syöden ja jutellen henkeviä pikkutunneille saakka.
–SUNNUNTAI–
Sunnuntaina vesillä käytiin vain pyörähtämässä muutaman tunnin verran. Vesku tuli vierailulle ja kymmeneltä hypättiin veneeseen, Tape vielä keulapainoksi mukaan. Ville ja Aksu oli jo lähteny aamukalaan ja saaliiksi oli tullu muutama putkilo kotilahdesta.
Vesa avasi pelin tokalla heitolla KeMu-Busalla, jonka jälkeen oli hiljaista, kunnes mun kymppikerho-jerkulaa vietiin raskaassa tärpissä. Kala junnoi pitkin pohjia ja otti hienoja spurtteja, jotka Tape sai tallennettua videolle. parin-kolmen minuutin jälkeen kala alkoi olla valmis noukittavaksi kyytiin ja Vesa tarjoutui koukkaamaan kalan. Jerkki oli kokonaan suussa eli hyvin kiinni, joten kieltäydyin kohteliaasti, puin rankaisurukkasen käteen ja aattelin näyttää Veskulle mallia puhdasoppisesta liplockista. Vedin kalaa veneen viereen ja olin juuri kurottamassa kohti arviolta 6-7 kiloista kalaa, kun hauki aukaisi suunsa, sylkäisi jerkin ulos ja yhdellä pyrstönheilahduksella katosi takaisin syvyyksiin. Perskele, jerkki oli kokonaan suussa, mutta ilmeisesti koukut eivät olleet missään kiinni! No, ei voi mitään, hyvän matsin kala antoi, joten se ansaitsi vapautensa (joka olisi kuitenkin tullut punnauksen ja pönöjen jälkeen). Ei muuta kuin homma jatkukoon. Seuraavalla heitolla samaa jerkkiä viedään taas, tosin kyseessä oli alle kilon hauki, joka turautti mädit reisille ylös nostettaessa. Tähän sitten kalan tulo loppuikin ja muutaman muun paikan kopaisun jälkeen ajettiin takaisin rantaan siivoamaan mökkiä ja pakkailemaan kamoja.
Loistoreissu kaiken kaikkiaan, 4 jamppaa rikkoi rekordinsa ja yli 4 kilon kaloja saatiin ennätyksellinen määrä, puhumattakaan kahdesta kymppikerholaisesta!
Voit ladata videon itsellesi tästä. (7MB .wmv)
Teksti: Ron & Ville
Kuvat: Ville, Ron, Tape, Jasu
Video: Tape
