Pilkkikauden 2012 paketointi

FTK Pikaraportti

Ajankohta7.4.2012
Mukana

Kentsu & Samuli

MissäRaippaluoto / Kötlot
KalantuloAluksi todella nihkeetä, vain pari kalaa, mutta lopuksi väylältä oikealla tekniikalla kala ylös joka nostolla tai sitten piti laittaa uusi kärpäsen toukka koukkuun. Pystypilkki pienellä morrikoukulla + kärpästoukka ottipeleinä. Kokonaissaldo > 50 kpl abua, 10 norssia ja 3 suurta kiiskeä sekä taloussiikaa + kilkki.
KelitAurinkoinen aluksi tuuliton kevätpäivä.
MökkiPäiväreissu..
Bullet Time (paras syönti)Koko ajan samalta reiältä!
Yleisarvostelu9

 

Vihdoin sain mahdollisuuden mennä kevätpilkille Raippaluotoon. Tavoitteena oli saada 7 yli varttikiloista ahventa, joista yksi ylittäisi puolen kilon rajan, toki haaveissa se kilonenkin siinti… Mutta mutta lunta tuli jäälle jo edellisenä yönä, ja kalamies.comin tekijämiehet Raippaluodolta jättivät lauantain suosiolla väliin, ja varoittivat heikoista jäistä Revolla, joten päätimme mennä kohti Köklottia. Köklotista oli edellisenä päivänä tullut lumesta huolimatta tutulle mm. 101 norssia, hyvä jäätilanne ja lyhyt matka parkkipaikalta.

Jäätilanne oli keväiseen keliin nähden hyvä (jäänpaksuus 5 -15 cm). Lunta oli se 10 – 15 cm jäällä, joten syönti oli aluksi todella nihkeetä (yksi ahven ja särki), kunnes eväiden ja parin kymmenen kairatun reiän jälkeen siirryimme suht lähelle väylää. Reimareiden lähellä näkyi jo avovettä, mutta muuten väylä oli vielä jäässä, veden peittämä tosin ja hohkajäätä oli vain 5 cm, joten kairaamiseen riitti pari kammenpyörähdystä. Heti kun pilkin laski pohjaan, niin tuli tärppi, ja toukka lähti. Oikean kokoisen värikoukun ja pystypilkin löytämiseen meni ainakin 10 toukkaa. Lopuksi pienin ja terävin siimatapsin päässä ollut morri hoiti homman, ja kaloja alkoi jäämään kiinni. Joka laskulla tuli kala ylös, ja jos vastari myöhästyi, niin sitten toukka lähti, ja sen jälkeen oli hiljaista. Pari tuntia nostin joka nostolla sintin ylös: ahvenia, norsseja, todella isoja kiiskiä, norsseja, särkiä ja spesimen kalastajan spesial: kilkki. Olin kairannut kaksi reikää, toisesta kalat ylös, toisesta takaisin elementtiinsä. Hieno päivä. Kalat pieniä, mutta sain pilkittyä enemmän kaloja kuin koskaan ennen. 50 jälkeen lopetin laskemisen. Norssit otettiin, ja muutama isompi ahven sekä kaksi todella porsasta kiiskeä. Ne olisi pitänyt mitata ja punnita, mutta ne oli perattu jo ennen mittausta… Isoin olisi voinut olla 200g, mutta ei se vielä mikään ennätyskala ole.

Yhteenveto:

Tavoitetta en saavuttanut, mutta koskaan en ole niin paljon kalaa saanut parissa tunnissa, ja spesimen kalastukseenkin tuli uusi laji: kilkki. Joten erittäin hyvä reissu. Itse päätin, että nyt olen saanut kaloja tarpeeksi, ja voin lopettaa kiusaamisen. Pilkkikausi pakettiin hyvin mielin. Oisin voinut koska tahansa käydä pienissä jäissä, mutta ei voinut vaihtaa paikkaa, kun joka nostolla tuli kala (tai toukat oli viety).



Sitten vielä vähän ruokaohjeita  😛

Norssipiirakka áka lerssipiirakka

1 kg kuoreita ( norsseja )
voita
suolaa
ruisjauhoja
etikkaa
riisiä
munamaito

Norssin perkaaminen: katkaise pää rintaevän takaa (1,5 senttiä niskasta pyrstön suuntaan; poistaa kalan hajurauhasen – haisee tuorekurkulle, joka on niskassa) ja suolet pois. Huuhtele kalat.
Norssien esikypsennys etikalla jääkaapissa: ~15 % etikkaliuokseen (esim. 1,5 dl väkiviinaetikkaa ja 8,5 dl vettä). Etikkakäsittely poistaa myös pannulla kipristelyn, tuoksua ja kuolonkankauden.

Paista kalat voissa seuraavana päivänä (joko sellaisenaan tai) ruisjauhoilla kuorrutettuina. Paistamisen jälkeen poista ruodot rauhallisella nykäisyllä.
Keitä samalla 1-1½ dl riisiä (puolivalmiiksi).
Kuullota pari sipulia.

Painele valmistaikina vuokaan, lisää riisi pohjalle (1 cm kerros), kalat, kuullotettu sipuli, munamaito ja mausta maun mukaan esim. tilliä, suolaa, pippuria ja kapriksia.

200 astetta, + 40 min.

Ahvenet ja kiisket foliossa:

Perkaa päättömiksi. Huuhtele ja kuivaa (varsinkin kiisket, niistä erittyy limaa). Mausta merisuolalla ja yrteillä. Päälle öljyä ja voita.
Uunissa ainakin 175 astetta 30 min, mielummin pitempään. Varsinkaan kiiski ei kuivu.

Teksti & kuvat: Kentsu