Parainen 29.4.2006


Paraisten pikavisiitti täydellisessä auringonottokelissä lauantaina 29.4.2006 tuotti Ronille kaudenavauskaloiksi komeat 8,38kg ja 4,94kg mammahauet! Tapekin pääsi avaamaan kauden, tosin hieman pienemmällä jedulla…

Edellisen viikonlopun kalattoman Tammisaaren reissun jälkeen sovimme Tapen kanssa, että käymme korkkaamassa Paraisten tutut vedet vielä ennen kevätreissua. Lauantai 29.4 valikoitui päiväksi ja olimmekin tien päällä jo heti puoli kasilta haettuamme Yammun ensiksi tallilta. Reissu Paraisille kesti traikku perässä yllättävän pitkään, sillä Granvikin lossirannassa olimme vasta puoli yhdentoista aikoihin. Vene saatiin ongelmitta vesille ja kamojen lastauksen sekä haalarien pukemisen jälkeen otimme suunnaksi tutun “sixterimestan”, josta Ville nappasi syksyllä komean kutosen.

Kutosia ei tällä kertaa ollut kotona eikä minkään muunkaan kokoisia vihernieriöitä, joten seuraavaksi Yammun keula käännettiin kohti “fintsalahtea”, josta olimme Tapen kanssa saaneet edellisenä keväänä päälle vitosen (=fintsan) hauet Jasun jäädessä katkerana nuolemaan näppejään. Fintsalahtea haravoimme jerkeillä ja suspeilla ahkerasti ja n. klo 12 imaisi mun taimenvärisen suspijigin pirteähkö rouvashenkilö eli 4,94 kg:n hauki, joka punnitsemisen ja kuvauksen jälkeen pääsi takaisin jatkamaan mätinsä kypsyttelyä. Vesi oli ottipaikalla + 5 astetta ja syvyyttä n. 2m, tuulta oli juuri sen verran, että pinta väreili. Ottipaikka oli ulommaisten kaislantynkien edustalta, joten aika matalassa kala vaikutti jo olevan. Tämän kalan jälkeen käytiin ottipaikan ympäristö vielä kertaalleen läpi ennen kuin pidimme pienen kahvipaussin ja mietimme seuraavaa paikkaa.

Ekan kalan jälkeen olikin sitten hiljaista ja parin tunnin heittelyn ja kiertelyn jälkeen päätimme suunnata lounastauolle. Olin varannut mukaan Trangian ja tarkoitus oli tehdä pastakastiketta höystettynä HK:n lihapullilla. Jälkiruoaksi tai alkupalaksi, ihan miten vain, oli tarjolla Kabanossia, perunasalaattia ja lihiksiä. Ajelimme pohjoiseen Nauvon lossille päin ja  löysimme erään tutun lahden edustalta juuri sopivan taukopaikan, joka oli tyynessä ja johon veneen sai helposi vedettyä. Ei muuta kuin eväät veneestä ja Trangia tulille. Tapen piti huolehtia vesipullosta, jossa oli makeaa vettä kastikkeen tekoa varten. No, jamppa oli jättänyt sen sitten autoon, joten pastat sai sitten unohtaa. Onneksi makkaraa ja muuta apetta piisasi tarpeeksi, joten kuvut tuli täyteen ja jälkiruoaksi varatut sikarit oli leppoisa nauttia laakealla ja lämpimällä rantakalliolla auringon paistaessa.

Puolen tunnin failistelun jälkeen aloimme pakkailla kamoja ja päätin pestä nokeentuneen Trangian paistinpannun. Kyykistyin liukkaan kallion reunalle ja rupesin huljuttelemaan pannua vedessä, kun yhtäkkiä  huomasin liukuvani veteen mäenlaskuasennossa! Perkele sentään, kallio oli niin liukas, että en voinut muuta kuin odottaa milloin pohja tulee vastaan. Se tulikin vastaan pian, mutta vettä oli jo muniin asti. Siistiä, kaikki vaatteet likomärät vyötäröstä alaspäin! Ei muuta kuin kamat pois päältä ja kuivumaan kalliolle eli tauko jatkui vielä jonkin aikaa…

En malttanut kovin pitkää kamoja kuivatella vaan heitin kosteannihkeän haalarin päälle ja läpimärät lantsarit jalkaan. Ei kuin vene vesille ja tykitys jatkuu. Kopaisimme muutaman lupaavan näköisen kutulahdukan tuloksetta, kunnes tulimme tosi namuun lahteen, jonka edustalla oli suht’ syvää vettä ja pohjukassa kunnon kuturutakko, vedenlämpö tosin oli vain +3. Eka heitto ulompien kaislantynkien juurella, vajotus, kammen hidas pyöröytys ja taas tanesuspia vietiin! Aluksi luulin, että koukuissa oli kunnon tukko heinää, koska otti oli niin pehmeä. Tukko alkoi potkimaan ja muuttuikin samantien kalaksi, jota ei ekaan viiteen minuuttiin edes nähty! Nyt oli karkeamman kaliiberin mamma kiinni ja kun se ensimmäisen kerran pyörähti pinnalla ajattelin, että tais enkka paukkua. Tape ajoi veneen keskemmälle lahtea ja väsyttelin kalaa rauhassa. Noin 10 minuutin päästä mamma oli nostovalmis ja muutaman koukun sovittelun jälkeen sain sen kiinni leuankärjestä. Suspin irrotus vedessä ja nosto toisella kädellä tukien veneeseen. Kala oli kunnon jööti ja se näytti siltä, että nyt oli oma enkka vaarassa. Yritin sulloa sen IKEA-kassiin, josta olin modannut punnituspussin, mutta eihän kala sinne taipunut. Pystypunnitus oli pakko tehdä, ei voinut muuta. Vaaka heitteli 8 ja 9 kilon välillä ja asettui hetkeksi näyttämään 8,38 kg. 70 grammaa enkasta, ei ole todellista! Pakko se oli uskoa, että viime syksyn enkka piti vielä pintansa. Eipä haitannut, komea oli kala kuitenkin ja hyvä matsi. Kala pääsi nopeasti takaisin veteen ja lähtikin uimaan pirteästi saman tien. Kiitos ja näkemiin!

Adrenaliinia oli kropassa sen verran, että en voinut vähään aikaan tehdä mitään ja sanoinkin Tapelle, että mennään takaisin kohta ja haetaan samanlainen hänellekin. Kalaa ei lahdessa enää ollut tai se ei välittänyt Tapen tarjoilusta, itse keskityin välillä kipparoimiseen. Kun vielä vastapäisen mökin asukkaat tulivat veneellä rantaan päätimme, että paikka oli nähty ja suunta seuraavaksi etelää kohti.

Kävimme pyörimässä Heisalan kupeella ja lossirannasta Tapekin sai vihdoin tilin auki, vihreään pikkubusteriin nappasi 1,1kg:n hauki. Lossirannasta jatkoimme kohti Porttia ja matkalla Tape sai eräästä salmesta parinkilon hauen, joka kuitenkin irtosi veneen vieressä. Loppuiltapäivä/ilta ei tuottanut kuin mulle yhden ruokakalan, eräästä lahdesta tosi matalasta (vesi +7) 1,7kg:n hauen vihertävällä suspilla. Seiskan maissa laitoimme pillit pussiin ja ajoimme takaisin lähtörantaan Granvikiin.

EDIT: Mambon timeout iski jälleen ja vei parinkymmenen minuutin kirjoituksen. V..TTU! Joten lyhensin ao. tekstin viidesosaan alkuperäisestä…

Loppureissu meni tyriessä: Tapen jerkkivavasta tuli kaksiosainen, Anjoviksen vilkut meni paskaks, mä olin huonovointinen saatuani auringonpistoksen (ilmeisesti), kun olin unohtanut lippiksen himaan ja ollut 8 tuntia merellä ilman hattua yms. pientä kivaa. Joka tapauksessa olin tyytyväinen päivään päästyäni klo 1.30 vihdoin bankottamaan.

EDIT2: Myöhemmin selvisi, että Tapen autosta oli mennyt vain sulake. Kytkimme traikun sähköpistokkeen autoon virtojen ollessa päällä, TYHMÄTYHMÄTYHMÄ!

-Ron