Nurmijärven Myllykoski

Myllykoski kuuluu Vantaanjokeen ja sijaitsee aivan Hämeenlinnan moottoritien kupeessa käännyttäessä Nurmijärvelle. Helsingistä ajoaikaa tulee noin 30 minuuttia. Paikka on ehkä suosituin Vantaanjoen koskialueista, lupia myydään vuosittain n. 2500 kpl.

Luvat saa ostettua Shell Myllykukosta, joka on motarin vasemmalla puolella Helsingistä päin tullessa, koski itse sijaitsee tien oikealla puolella. Vuorokausiluvan hinta on 11,50 euroa, jolla sai ottaa muistaakseni kolme lohikalaa ylös.

 

Seuraavaksi kuvaus Myllykoskesta (ote vantaanjoki.com -sivuilta):
“Yleisin saaliskala on kirjolohi, jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain lähes 10 000 kappaletta. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 4000 – 5000 kiloa 200 – 400 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.”

 

“Jenkkikirjon ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan. Kirjolohen ajoittaisista toimitusvaikeuksista johtuen kalastuskunta on pakotettu joskus istuttamaan ns. tavallista kirjolohta.”

 

Kaverini Rami pyyteli minua mukaan testaamaan paikkaa, joten keskiviikkoilta 31.7.2002 oli sitten varattu koskialueen koluamiseen. Rami otti mukaansa poikansa Jesperin, josta on kovaa vauhtia kehkeytymässä todellinen kalamies. 5-vuotiaaksi ja tämän kesän kalastusta harrastaneeksi meriitit on jo kovat: plakkarissa Jepulla on kaksikiloinen hauki, liuta pienempiä ja 40 senttinen siika juuri Myllykoskesta viime reissulla kaksi viikkoa sitten. Rami oli käynyt veljensä kehoituksesta mestalla pai kertaa aiemmin, jolloin molempina kertoina saaliina oli ollut puolitoistakiloinen kirjo ja muutamia pieniä taimenia.

 

Aloitimme kalastuksen alueen yläpäästä, kosken niskalta, josta nappasin pienen virkeän hauentumpin. Uistimet olivat yhtenään kivissä kiinni, joten kahlailua tuli koskessa harrastettua melkoisesti. Alueen puolivälistä, varsinaisesta koskesta, jossa pudotusta kertyy aikalailla, nappasi Rami erään putouksen alapuolelta n. 35 cm:n todella vihaisen taimenen, joka tietenkin sai vapautensa välittömästi takaisin. Nämä kaksi kalaa jäivätkin sitten reissun ainoiksi. Kävimme vielä heittelemässä alueen alaosassa hetken, mutta perhokalastajia oli siellä sen verran, että emme viitsineet mennä tunkemaan väliin vaan suunnistimme takaisin alueen yläosalle aloituspaikasta pari sataa metriä ylävirtaan.

 

Jesper oli jo kyllästynyt kalastukseen tältä erää ja valitteli nälkäänsä, joten teimme ensiksi tulet nuotiopaikalle ja paistoimme makkarat ennen kuin aloimme heittelemään. Yläosalta ei sitten tullut muuta kuin muutama pieni tärppi. Ilman lämpö huiteli jossain +26 – +28 välillä ja vesi oli todella matalalla, mikä varmaan selitti huonon kalantulon. Viimeisestä istutuksestakin oli kuulemma jo aikaa… Viimeiset heitot lähtivät puoli kymmenen aikaan ja kotimatkalle päästin vartin kuluttua siitä.

 

Yhteenvetona voisi todeta, että Myllykoski vaikutti oikein kalaisalta paikalta ja ulkoisestikin kaikki oli kohdallaan: koski ja maisemat olivat komeat, kävelyreitit kosken partaalla olivat mainiot ja nuotiopaikat toivat oman bonuksensta kokonaisuuteen. Tänne pitää tulla uudestaan, kunhan vesi hieman kohoaa eli syksymmällä.