Kolmas kerta toden sanoo 15.5.2016

Jukan piti lähteä kalaan lauantaina (superkelin päivänä), mutta ei päässyt ja kun sää jatkui matalapaineessa (sateisena) sunnuntaina, niin laittoi tietoa mahdollisuudesta iltakalaan. Kentsu vastasi kutsuun ja Jukka lähti 40-v brunssilta jättäen mustan kumivanan taakseen – ja ihmetteleviä katseita…
Klo 15:40 treffit laiturilla ja kalaan klo 16:00. Aloitimme liian tuulisista paikoista, jonka jälkeen menimme sitten liian tyyneen keliin. Olimme speksanneet suht lyhyen reitin ja tällä kertaa pysyimme aika hyvin suunnitelmassa.
Tuuli osui viistosti salmen harvaan kaislikkoon, mutta tankkaavat kalat eivät olleet vielä siellä, joten jatkoimme salmen saaren kärkeen. Ja kun pääsimme ensimmäiseen ns. varmaan ottipaikkaan, niin saman tien iski isohko hauki
Kentsun spinneriin. Tietenkään ei tarttunut. Toinen yritys ja ei. Jukan paikko ei auttanut, kala tökkäsi vain, ja tämä arviolta metri oli menetetty. Voi hitsi ja harmin paikka. Kummaltakin puuttuu tältä kaudelta suurhauki (+100 cm ja/tai +7 kg). Ehdimme Jukan kanssa heittää 3 kertaa mieheen ennen kuin sama kala iski uudelleen ja nyt se oli kiinni – kolmas kerta toden sanoi. Tämä n. metrin kala oli todella isoselkäinen bodari. En ole ennen nähnyt noin raameikasta kalaa metrin mitassa. Koukku oli nätisti kiinni yläleuan reunassa, joten irrotus oli nopea ja verta ei tullut. Nopeat mitat, kuvat ja kala takaisin elementtiinsä. Painoa oli vain 7,4 kg, joka oli yllättävän vähän siihen 102 cm bodarirunkoon. Ennen kutua tämä kala olisi ns. tilastopoikkeama painoltaan, mutta komea kala ja mahtava fiilis. Kauden tavoite ”bulkissa” – kesäreissulla ei tarvitse enää puristaa “mailaa”.

Jatkoimme kalastusta samassa paikassa, kun siihen tuuli sopivasti vinottain. Jukalla tälläsi pitkä, mutta laiha hauki kiinni – arvioilta nelosen kala max. vitosen, mutta se irtosi. Ja hetken päästä Jukka pääsi yrittämään uudelleen, mutta taas irti. Jukka sai tästä paikasta vielä yhden kakkosen kalan, jonka jälkeen siirryimme seuraavaan ottipaikkaan.

Parhaille ottipaikoille tuuli liikaa, joten aloitimme pikku saarten takaa ohivirtauksesta. Mutta tällä kertaa siellä ei ollut kaloja. Tuuli tyyntyi vähän ja siirryimme ns. ottipaikoille. Ekasta paikasta Pigi kumi sai kunnon tällin, mutta eipä jäänyt kiinni tälläkään kertaa. Seuraavasta paikasta Kentsun Pigiä vietiin taas, mutta ei vaan pysy kiinni. Mahdollisesti sama hauki iski heti perään Jukan kumiin, mutta irtosi pinnassa. Päätimme vaihtaa takasin spinnereihin. Hauilla oli hakupäällä. Jukan spinneriä seurasi hauki melkein veneeseen asti, kun hyppäsi yllättäen jo ylös nostetun spinnerin perään. Seuraavalla heitolla tämä nelosen kala kävi kuvattavana asti. Hetken saimme joka heitolla tärpin tai kalan, joten yhteissaldo nousi kuuteen. Tilanteessa 3-3 päätimme yrittää vielä Jukalle isoa kalaa.
Poikkeama pläniin ja siirtymä. Isot eivät olleet paikalla ja Kentsu sai vain yhden pienen jerkillä. Kokeilimme vielä pari paikkaa, vaikka olisi ollut fiksumpaa ajaa valoisalla kotiin.

Kotimatkalla tapahtui veret seisauttavat tapaaminen hirven kanssa, kun hirvi hyppäsi Kehä 3:lle (vauhti 80 km/h) pieneltä harjanteelta suoraan auton eteen. Hirvi vetäisi itselleen ikään kuin vastarin ja olen tätä tarinaa nyt kirjoittamassa. Ehdin tehdä jo tilinpäätöksen sekunnin murto-osassa – tässäkö se nyt oli. Ajattelin vain perhettäni.

Teksti ja kuvat: Kentsu