Itsenäisyyspäivän Vastaanotto 2014

FTK Päiväreissufakta

AjankohtaItsenäisyyspäivä 2014
MukanaJanne, Tape ja Kentsu
MissäPorvoo
KalantuloTapelle kaikki kalat. Kaksi fintsaa ja kaksi filekalaa.
OttipelitBig McRubber
Bullet TimeValoisalla ajalla
KelitSadetta, tuulta, tuhnua, myskyä, lumisadetta, räntää, kylmää.
Yleisarvostelu8

 

Prologi:

Äiti- ja lapsihauki lepäilivät kaislikon reunassa, kun ohi lipui jotain hitaasti keikkuvaa. Lapsihauki kysyi: “Äiti, mikä tuo oikein oli?” Äitihauki vastasi närkästyneenä: “Se oli se kuminen Ruotsalainen h**ra, jonka perään isäsi lähti, eikä ikinä tullut takaisin!”

Voit halutessasi sytytellä kynttilöitä, paistaa itsellesi 10 Kilon luomu-etko-kinkun, katsoa koko Tuntemattoman Sotilaan asennossa putkeen, väijyä erinäköisiä unessa eläviä juhla-asuihin pukeutuneita ihmisiä, tai jopa laulaa lurauttaa kansallislaulumme. FTK kaipaa toisenlaista toimintaa. Kun muut kyhjöttävät lämmitetyissä kodeissaan, me lähdemme säkkipimeään, kylmään, sateeseen, myrskyyn ja suorastaan epämiellyttävään meri-ilmastoon. Eräs Tuijaksikin kutsuttu naishenkilö tokaisi: ”Hei, tajuuksä miten kylmä siellä on? Mitä järkeä lähteä kalaan tällaisella säällä?” Johon minä isääni lainaten: ”Tämä on harrastus, eikä siinä tarvitse olla mitään järkeä!”

Tape voitti kunniakkaasti Wobblerin facebook-pönökuvakisan, josta mahtavan palkintosarjan yhtenä olennaisimmista osista tuli 4kpl näitä nykymuoti-kumeja. Siis Svartzonkenin Mc Rubber -kumikaloja, joita kovasti kehutaan. Sain näitä pari Roniltakin synttärilahjaksi, joten hassustihan siinä lopulta kävi. Piti sitten hommata koko hiivatin setti, eli vapa (Mojo Muskey), kela (Daiwan Lexa 300 5:1), uusia titskuperukkeita, siimaa ja vielä lisää kumeja, oma boksi näille ja kylkeen riggaustarvikkeita. No, ihan hauskaa nysväämistä. Roni, se muuten ON kahdella g:llä s**tana! Rigging, eli riggaus. Kato vaikka googlesta, eli KVG. 😀

Klo 0600 tapaaminen Ylästössä, jossa tummaksi teipattu Baijerilaisen koukkuun. Siitä kohti Porvoon metriunelmia, ABCDEF:n kautta. Ei oltu rampilla eka, eikä todellakaan rampilla ainoa. Muutkin olivat saaneet päähänsä viettää vaihtoehtoista Itsepäisyyspäivää, joka suorastaan ruuhkaksi muodostui. No, sopiva sloti löytyi, joten ei kun VESILLE! Kylmille, tuulisille ja sateisille. Aurinko oli juuri tekemässä nousuaan, kun stoppasimme ensimmäiseen spottiin. Täältä ei tullut kuin kylmiä väreitä. Leksukka toimii ihanan pehmeästi, kumit lentää Mojolla kaaressa, eli kaikki on oikein.

jampat

Seuraavaksi ohjelmassa tuttuakin tutumpi legendaarinen lahti. Leksukkahan pamahti sitten oikein kunnolla solmuun. Säätelin heittojarrua koko ajan pienemmälle, nyt jopa yli-optimistiseen asentoon. Sehän rankaistaan tällä kelalla huomattavasti Curadoa ankarammin. Eipä toimi oma peukku_sordino -tekniikkani, ei. Siima meni niin ylisyvään solmuun, että se 0,32 PowerProSuperSlick napsahti poikki ja kumia lensi kaaressa. Onneksi R2D3:n avustamana saimme palkintokumin talteen, mutta johan oli siiman pää mennyt syvälle jonnekin puolan uumeniin. En saanut omalla pers-tuntumallani puolaa irti tästä teknologisesta ihmeestä. Nöyränä myönnän, etten lukenut kelan ohjeita. Olisi pitänyt, ja lupaan vastedes tehdä sen. 🙂 Kilautus Leksukka-kaverille, eli Ronille. Eipä vastannut, joten vaihdoin uuteen Mojooni jerkkisetissä kiinni olleen Curadoni (Kiitos Kentsu, että kehotit moiseen). Johan alkoi paukkua. Anna paukkua p*rkele! En oikeastaan ehtinyt ”kalastaa” kumilla, vaan ensimmäisen kammen pyöräytyksen jälkeen Golder_showeriin pamahti kankea VINTSA. 5,6 Kg. Golden Shiner on siis tämä palkintokumi johon se iski.

5,6golden

Olen aina ollut sitä mieltä, että onnistuneessa kalastuskokemuksessa kaikki veneessä olijat saavat makiaa vavan täydeltä. (Uskokaa tai älkää, se minä ensin -juttu liittyy ihan muihin elämän osa-alueisiin) Vain muutaman kerran se kokemus on onnistunut, mutta ei tällä kertaa. Kaverit jäivät nuolemaan näppejään tässä lahdessa kovasta yrityksestä huolimatta, valitettavasti.

Suuntasimme säätä uhaten seuraavaan, eli Papagoijaan, joka kuitenkin oli jäässä. Toimimme myös jäänmurtajana, mutta sitkeästä sisusta huolimatta siitä ei ollut mitään hyötyä. Täysnollat.

jaa

Seuraavana vuorossa oli nk. Denniksen fintsamesta, joka tunnetaan monella muullakin nimellä, mutta paikan oikeaa nimeä emme nykytavan mukaan paljasta, koska se on suuri salaisuus. Mestat palaa, kato. Ajoimme ulkokautta. En ole koskaan suosinut kyseistä reittiä, mutta nyt se oli hauskaa myötätuuleen. Ainakin puolitoistametriset aallot nostivat Haukan välillä todella korkealle. Huusin riemusta!

Tässä vaiheessa sain Ronin kiinni, joka ystävällisesti oikein kuvien kera avasi Leksukan salat. Sain siimat selvitettyä, joten oikea kela taas oikeaan vapaan. Esikaislat eivät antaneet kuin lunta silmille, salaiseen paikkaan kääntyvä rakokin oli kuollut, mutta hetikohta sen jälkeen mökkirannan tuntumaan päästyämme Kumikeijoa vietiin taas. Toinen Fintsa! Oujee! Tämä oli vähän kevyempi, ”vain” 5,2 Kg. Kaksi fintsaa päiväreissulla! Kylläpäs tässä Lexan voimakammessa onkin voimaa!

5,2splash

Nyt alkaa olla jo muidenkin vuoro h*lvetti! Vaan ei, niin ei. Muille nollaa. Otin vielä hikinelkun, eli 3,70.

kolmonen

Sen jälkeen aloin jo vakavasti kokeilla muita värejä. Toi sinihile näyttää lähes samalta kuin sinikromi, joten siinä ei voi olla mitään väärää. Johan napsahti taas, mutta vain kakkonen. Jannella kävi joku kala pari kertaa lähietäisyydeltä C452:sen kimppuun, mutta ei tarttunut. . Muutamia lähikaislikoita vielä kokeiltuamme aloimme kääntyä yhteenvedon puolelle. Joku metriseurimo tuli veneen viereen Jannen ja Kentsun jalkoihin. Seurasi vain, ei edes hamuillut kultaista suihkua, käänsi vain kylkeä. Keidaskaislikossa vielä viimeiset piiskaukset, mutta nollaa. Sitten oli aika suunnata rampille…

Paketti nousi Baijerilaisen avulla vaivattomasti, Kumimies Kuosma kyydissä. En muista koska viimeksi penkinlämmitin ja auton lämminilmapuhallus on tuntunut NÄIN hyvältä! Itsenäisyyspäivä 2014 suoritettiin ainakin omalta osaltani Isänmaallisen arvokkaasti.

Kumihikimetritkyytiinpistefi

Teksti: Tape

Kuvat: FTK