Inkoo 13.-14.10.2006
Ron Fishing Lordsien kyydissä asiakaskeikalla Inkoossa. Perjantain umpisumuinen aamu antoi yhden fintsaplussan, kirkas iltapäivä muutamia pienempiä. Lauantaina oli tosi nihkeää, vain muutama kala.
Oltiin pe-la Inkoossa asiakasreissulla Fishing Lordsien kanssa ja tulostakin syntyi syksyn ekan fintsan muodossa! Kaislikkotorpedolla (ei kuitenkaan täyttänyt Typhoon-luokan vaatimuksia) oli elopainoa 5,75kg joten se oli mun 3. suurin hauki so far. Kala otti Rönnäsin ottipeliin eli omatekemään tiikeriväritteiseen (KeMu) jerkkiin ihan kaislanjuuresta sisälahdesta. Väsytys ei ollu mikään spektaakkeli vaan kaveri saatiin haavittua (takaapäin) muutaman minuutin kikkailun jälkeen. Koukku oli kiinni kielessä, mikä varmaankin hillitsi menohaluja aika lailla.
Muita isomuksia ei reissulla tullut, asiakas sai yhden tasan 3kg hauen Nilsun jumbolla ja mun toinen kala oli kelta-vihreä-oranssilla ukolla tullut 2,25kg kala. Kaloja tuli viidelle hengelle yhteensä 8kpl eli nihkeetä oli otin kanssa, aktiivista kalastusaikaa oli yhteensä nelisen tuntia. Kaikki fisut tuli kaislikoista, kivikoilta ja kareilta ei tullu kuin yks tökkiö mulle. Vesi oli tuolla suunnalla snadisti +10 päälle.
Lauantaina oli vielä perjantaitakin nihkeempää, neljän tunnin session tuloksena viiteen mieheen 500g hauki ja jigillä 200g abu (molemmat mulle, huonona isäntänä). Kalat oli täysin yhteistyökyvyttömiä, syöminen ei kiinnostanu ollenkaan. Yhdessäkin lahdukassa, jossa oli kirkas vesi, näin kun n. kolmosen hauki lähti laiskasti uimaan JeppisLeppiksen perään, tönäs sitä kuonolla (ei siis aikomustakaan
syödä) ja käänty laiskasti tulosuuntaan…
Fintsa pelasti (mun) reissun, juomat ja hyvä ruoka asiakkaiden :-D. No onneksi jokainen sai vähintään yhden kalan ylös asti. Hauskaa oli se, että kollegan 7-vuotias poika oli reissussa mukana ja eka kertaa virvelöimässä ja se sai 2 kpl kilohaukea omin avuin houkuteltua laidan paremmalle puolelle ja innostui kalastamisesta toden teolla. Molempina päivinä ei valituksen valitusta veneessä ja tänään, kun oltiin lopettamassa, niin se tokaisi, että “Luovutetaanko me jo? Mä en vielä halua lähteä, kun en ole saanut kalaa tänään!” Asenne oli siis nuorella kaverilla kohdallaan! Autossa se kyseli multa vaapunvalmistuksesta ja pyysi sähköpostilla teko-ohjeita 🙂 Lupasin ottaa sen mukaan joskus pajalle ja näyttää kädestä pitäen…
Syysreissun jälkeen oli muutaman päivän semmoinen olo, että nyt voi pitää kalastuksesta muutaman viikon tauon, pieni kyllästyminen
(putkiloihin) taisi iskeä… Nyt on taas toinen ääni kellossa, yksi fintsa kaiken muuttaa voi 😉 Pakkotaukoa tässä nyt pitääkin, kun ens viikonloppu on ne synttäribileet.
