Heinäkuun pannukarkeat 12.07.2013

Kentsun lyhemmän työpäivän jälkeen lähdettiin Jannen  paketilla matkaan. Tällä kertaa idän suuntaan. Heti ensimmäisessä ottipaikassa Reed Runnerin spinneriä jahtasi neljän ahvenen parvi, ja kun haukia ei kuulunut, niin päätimme siirtyä lippojen heittelyyn ja ahvenen vakavampaan tavoitteluun. Nopeasti ensimmäiset raitapaidat nousivatkin kyytiin.  J valitsi tietenkin punaisen Loton, ja heti ensimmäinen ahven oli sitten +300 g, joten hauenkalastus sai hetkeksi jäädä.

Paljon seurioita ja tökkiöitä tuli, mutta vaikka koukut olivat todella teräviä, niin ahvenet eivät iskeneet syödäkseen, vaan olivat lähinnä uteliaita. Elävöitimme uintia pysäytyksin ja pienin ranteella toteutetuin vedoin sekä vastarilla heti, kun tuli pienikin töksy -> nyt aapot jäivät paremmin kiinni. Aamu- tai iltasyönnillä nämä aapot olisivat varmasti iskeneet kunnolla. Varmistimme kalansaaliin vielä onkivavoilla. Jannen legendaarinen Daiwan onkivapa näytti ylivertaisuutensa aina, kun tuulenvire sai aikaan aallokon. K avasi vahingossa myös haukitilin kanjonista. Saimme ahvenia parisenkymmentä kappaletta ja päätimme lähteä muille vesille kokeilemaan vielä haukea. Käytiin heittämässä aika monta ns. varmaa paikkaa tuloksetta. Aikaa kului, ja kaloja ei kuulunut. Aina silloin tällöin K vaihtoi ahvenvapaan, ja saattoi joskus jokusen raitapaidan huijatakin laidan paremmalle puolelle.

Ennen pois lähtöä palasimme vielä ensimmäiselle ottipaikalle uimaan ja aapoja jahtaamaan, mutta syöntipiikki oli jo ohi. 

Yhteenveto:  Jos olisimme sokeasti olleet vain hauen perässä, niin kyllä olisi ollut aika turhauttavaa. Nyt oli oikein mukava kesäkalastusreissu  😎 .

Teksti & kuvat: Kentsu & Janne