Avovesiavaus 2011
Ylimaallisen pitkän jääkauden jälkeen avovesikausi 2011 avattiin Jannen, Tapen ja Ronin toimesta pääsiäissunnuntaina 24.4. Edellisestä avovesikeikasta oli aikaa 161 päivää eli melkein puoli vuotta! Edellisen kerran kausi avattiin näin myöhään joskus 2004, jolloin syynä silloin ei ollut pitkä jäätalvi vaan se, että kenelläkään ei ollut venettä…
Saavuimme tutulle rampille aamupäivästä odotusten laskiessa sitä mukaa, kun auto lähestyi ramppia. Kaikki sisäselät olivat jäässä vielä ja sitä myöten näytti siltä, että pelipaikoille pääsemisestä on turha uneksia. Vene saatiin vesille säädöittä ja Evari hörähti nätisti käyntiin ekalla. Gearit kasaan ja suunta kohti tuttua kutaria. Niinpä, sisäselkä täälläkin jäässä eikä mitään toivoa päästä mestoille, kun Minttupuffet ei mikään Urho-luokan jäänmurtaja ole. Kurvailimme muutamalla tutulle kevätpaikalle, mutta sama juttu kaikissa, jäätä niin paljon, että puolta kilsaa lähemmäksi ei päässyt.
Viimeisenä oljenkortena oli tuttu kevätlahti, josta on noussut vuosien varrella useampikin roteva mamma. Reitti näytti melkoisen kukashazardilta, mutta virta tai toinen vene oli kuitenkin tehnyt ajettavan väylän. Jäälauttoja väistellen hivuttauduttiin kohti lahtea ja jumankekka, lahden suulta näimme, että aukihan se oli! Kädet täristen alkoi jumalaton jerkkirumba, Sliderit kehiin välittömästi ja ekat heitot lahden suulta lähti vapisevin käsin. Kauan ei maltettu kakkosluokan paikkaa pommittaa vaan siirryttiin suoraan asiaan ottipaikoille.
Jäätä oli rannasta vielä 20 metriä, joten ihan parhaita paikkoja ei päästy kopistelemaan vaan tyytymän piti heittää jerkkiä jäänreunaan ja ulommaksi. Rekasimme paikat moneen kertaan ja tulipahan eräs tuttu alkuasukas kyselemään, joska laittaisi meille vielä saunankin päälle. Ymmärsimme kysymyksessä piilevän sarkasmin, joten siirryimme kauemmaksi ja annoimme alkuasukkaan jatkaa jäätyneen rantansa mittailua rauhassa. Kun muutama rekaus tuotti vielä vesiperän päätimme vetäytyä tuumaus- eli lounastauolle lähisaareen.
Ravitsevan suoleen tungetun vihannesaterian jälkeen päätimme vielä palata rikospaikalle ja rekata paikan pariin kertaan ennen siirtymistä ö-luokan varapaikoille. Suunnitelma tuotti tulosta, kun Curadon päässä ollutta kelluvaa Papukaija Slideria vietiin kesken leppoisan jutustelun. Muutamien äkäisten ja yllättävän virkeiden potkujen jälkeen Janne bogasi kolmosen (2,82kg) hauen partaan paremmalle puolelle. Jes, tämähän oli paras kauden avaus ever mulla! Normisettihän on mp:t ekalta reissulta. Tuo vajaa kolmonen jäikin sitten reissun ainoaksi kalaksi, tykitimme vielä hetken lossisalmea turhaan ennen siirtymistä venerampille.
Hyvä avausreissu kerrassaan! Loistokeli, ei mitään säätämistä/tyrimisiä/rikkoutuneita geareja ja kala kotiinviemisiksi vielä kruunasi päivän!
Teksti: Ron
Kuvat: Janne & Ron
