Arktista anarkiaa – FTK Syysreissu 2016

Ajankohta  Pe-su 4-6.11.2016
Mukana  Ville, Jasu,  Tape, Jukka, Janne, Dennis, Vesa, Ron, Kennet
Missä  Rönnäs, Meri-Center
Kalantulo  Kolmeen veneeseen kahteen talvipäivään yhteensä ~20 pikkuhaagia. Villen 4,2kg vaurain.
Ottipelit  Jerkit, sirpasuspit, kumit.
Bullet Time  Aamu ja iltapäivä
Top 5 kalat  n/a
Yleisarvostelu Arktisena elämyksenä 9-, kalastuksellisesti 5+

FTK:n syysreissun ajankohta lyötiin lukkoon elokuussa. Marraskuun alku, just hyvä. Vedet viilentyneet, mutta ei vielä karmaisevan kylmä. Reissun lähentyessä katsoimme meriveden korkeuden laskemista viikkotolkulla. Alkuviikosta alkoi ilmakin painumaan pakkasen puolelle, ja sieltähän marraskuun mukana ne lumisateetkin tulivat. Jollain paukkui välilevy ja joku toinen erosi koko kerhosta. Talvirenkaitakaan ei kaikilta löytynyt. Tähdet kohdallaan siis.

Perjantaiaamuna kolme autokunnallista innokaita kalamiehiä kuitenkin kytkivät kohmeisin sormin huurteiset trailerit koukkuihin ja lähtivät kohti tuttua Rönnäsiä. Veneet elementtiinsä ja kamat jo tuttuun mökkiin. Mökki oli sitten viime käynnin ottanut vähän osumaa, kova elämä kuluttaa. Ainakin ovenkahvoja ja keittiökoneita. Pukeutumisen osalta taktiikka oli selvä, all in. Sitten virpomaan.

CROSSI – Ryhmä Jasu-Ville lähtivät kohti pohjoista tarkastamaan veden väriä huomatakseen, että matalat paikat ovat tosi matalia ja menossa kovaa vauhtia riitteeseen. Muutamaa sameassa vedessä sirpasuspiin erehtynyttä putkiloa myöhemmin siirtymä takaisin etelämmäs mökin huudeille, ja vielä muutama tapahtuma. Hämärän laskeutuessa veneet parkkiin. Sellaista kieltokylttiä, jossa kiellettäisiin veneen kiinnitys kieltokylttiin ei ollut, joten kiinnitimme veneet kieltokyltteihin.

Lauantaina tönkköjäässä olleiden veneiden irroituksen jälkeen Crossilla lähtivät etelään kohti Eldoradoa Ville, Vesa ja Jukka. Ensimmäinen puikula erehtyi pinkkiin Pigiin kapeasta syvästä salmesta, jossa virta piti riitteet kurissa. Jatkoimme kohti etelää saaden muutamia pikkuosumia aamupäivän aikana. Keskipäivä oli hiljaista. Pientä elämystä päivään toi paikallinen Buster-kuski, joka 100m päässä olevaan rantaansa ajaessaan vetäisi yhden siiman päältä. Toivottavasti potkuriakselin stefa otti denttiä.

Iltapäivän lopussa valuimme vielä etelään aukeavaan lahtikompleksiin, jossa sisäpussit vetivät jo kovaa vauhtia riitteeseen. Keskeltä lahtea Salmon oranssiin holoslideriin löi vajaan parin metrin vedestä reissun “pelastaja”, kirkas 4,2kg haagi.

Sunnuntai valkeni lumisateiseen kiristyvään pakkaseen ja 8-9m/s itätuuleen. Veneiden irroitus 4-5cm jäästä otti aikansa, kuten myös pe aamusta asti jäätyneet trailereiden jarrut. Kaikki pyörät lukossa, onneksi elopainoa nitkuttamaan ja kumivasara paukuttamaan löytyivät…Kinostuva lumi sai miehet kiirehtimään rampille, kalastuksen jäädessä sunnuntain osalta väliin.

HAUKKA

Perjantaina Haukkapokassa työskentelivät Janne ja Dennis. Heittoalueeksi oli valikoitunut isohko lahtialue, jota päätettiin työstää huolella ja tarkasti. Heti toisesta taivasankkurista kontakti kohdekaloihin, mutta eivät vaan pysyneet loppuun asti koukuissa. Vain ujoa näykkimistä kumeissa. Heitettiin pääasiassa Pig Shadejä sekä XL Snackejä. Kumeihin saatiin uusia arpia ja kulumaa, muttei yhtään hakkia veneeseen asti. Arkaa oli, ja helppoa… 🙂

Lauantaina kyytiin saatiin täydennystä ykkösylivoimasta eli Mr. Kentsu. Kentsu raapikin perinnevieheillä (Suspisirpa) pari kalaa veneeseen, isoimman ollessa noin 3+ kg. Muuten sama sapluuna kuin perjantaina, kylmää ja hiljaista. Ottipaikat tosin vielä pahemmin jäässä. Sunnuntaina oli jo niin surullinen keli, että paketti vaan nopeasti ylös ja kotiin päin.

ATM

ATM:n reissuasetelmat olivat mielenkiintoiset. Vetoautosta meni edellisenä viikonloppuna yksi jarruputki poikki, eikä autoon ole edes olemassa kunnon talvirenkaita. Aikaa tai paikkaa putken korjaamiselle ei ollut, joten auto pajalle. Paja ei kuitenkaan saanut Exploderia valmiiksi perjantai-aamuun mennessä, joka osoittautui ihan hyväksi asiaksi. Keli olikin sellainen, johon ei juuri ollut kesärenkailla (m+s) asiaa.

Hätiin kutsuttiin oma Proffamme Jukka, jonka faijan Outlanderiin laskettiin traikun nuppi kiinni. Aluksi kävimme huoltiksella tankkaamassa ja tarkistamassa traikun rengaspaineet. Tämäkään ei sujunut ongelmitta. Vasen rengas näytti hälyttävän tyhjältä. Täyttöpullon käyttämisen jälkeen paine näytti laskevan jatkuvasti. Onko rengas puhki? Ei ei ei… Lisättiin ilmaa, jonka jälkeen täyttöpullon mittari laski silmissä. Sovimme, että pullon mittari on rikki, tai mittasimme painetta jotenkin väärin, koska rengas näytti kuitenkin silmämääräisesti pitävän paineen. Aina jotain.  Outlanderin takajarrutkin olivat tulleet käyttöaikansa päähän.

Kohteessa lasku sujui kuitenkin ongelmitta ja pääsimme Jukan kanssa vesille kamojen purun jälkeen. Suuntasimme lähialueille haistelemaan luonnon tilaa. Pari ekaa paikkaa oli tyhjää, mutta kolmannesta saimme kalaa. Kyseessä oli kuitenkin vain n. kakkonen-kolmonen. Jatkoimme alueen haravointia ahkerasti, mutta saimme vain muutaman pienen. Pimeys tuli todella nopeasti, eikä kylmä viimakaan ollut kovin mukavaa.

Lauantaina AMT kuskasi Kaivokselan Kalamiehiä, eli Roni ja Jasu hyppäsivät miehistöksi. Kun vene saatiin irrotettua osin jäätyneestä satamasta, suuntasimme aluksi Pohjoisen paikoille. Emme päässeet kuitenkaan perille, koska paikka oli jo jäätynyt. Jäimme haravoimaan ”matkan vartta”, josta ekalla heitolla Tapen uutta Calico Cat -pigiä puraistiin. Tämäkin oli pieni, valitettavasti. Haravoimme jälleen lähialueita, emmekä lähteneet esim. Loviisan puolelle lainkaan. Pieniä kaloja sieltä täältä, mutta varovaista oli. Roni päätti eräässä lahdessa vaihtaa sirpasuspiin, johon tarttuikin heti mukava kolkki-nelkku. Aurinko onneksi lämmitti hieman, mutta muuten oli todella viileää.

Taas tuli hämärää, joten suuntasimme hieman pettyneinä centterin satamaan.

Sunnuntai alkoi pyrytyksellä ja navakalla tuulella. Veneet olivat tällä kertaa jäätyneet kunnolla kiinni. Päätimme olla lähtemättä vesille.

Centterin olosuhteet ja erityisesti palju pelastaa kuitenkin paljon.

Loppukaneetti: Talvi yllätti kalastajat ja veneilijät. Joskus olosuhteet on haasteellisia, joskus ne on mahdottomia. Vaatii aika lailla, että koko FTK päättää skipata reissu-sunnuntain kalastuksen.

FTK elää toivossa, että tuo valkoinen p*ska sulaa pian pois ja päästään vielä tämän vuoden puolella vesille!

Teksti & Kuvat: FTK